Lukijat

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Ensimmäisen vaiheen sisustus

Tajusin tässä jokunen aikaa sitten, etten ole kunnolla esitellyt, miltä meillä oikeastaan näyttää. Tässä siis kuvia sisustuksen eka vaiheesta eli tämän näköiseksi alussa paikat laitettiin eikä sen jälkeen ole suurempia tullut tehtyä. Tätä ennen siis. Nyt sisustuskärpänen iski pitkästä aikaa ja hiljalleen yritän vähän viimeistellä ja kohennella paikkoja. Mutta siitä myöhemmin. Kuvat ovat aika hämäriä, kun napsin ne illalla, kun lopulta sain talon siivottua. Päivällä menee vain hetki kun kaaos alkaa taas levitä, joten nämä kuvat saavat nyt kelvata. Tosin on näissäkin vähän ylimääräistä siellä täällä.

Tupa






Vierashuone/askarteluhuone/ tietokone




 Aula ja valokuvaseinän vaatimaton alku
 Eteinen
 Liikunta/marsujen huone, tulevaisuudessa pikkukaverin huone

 Pikkumiehen oma huone. Tämä on kokenut muutoksen viime päivinä, siitä pian lisää kunhan saadaan viimeisteltyä ja kuvattua.



 Makuuhuone. Lattialla pikkumiehen oma soppi.

 Saunan lauteilta.
Kodinhoitohuoneesta ja suihkusta ei näköjään tullut kuvia otettua, mutta esitellään niitä toiste.

Arvontaan on kivasti osallistunut väkeä, vielä ehtii huomennakin osallistua, sitten arvotaan. Ja lukijämäärä on kivunnut jo yli sadan eli taisinpa luvata arpoa paketteja kaksin kappalein!

Meillä aika on mennyt pienissä kesälomareissuissa ja pihaa ja kotia laittaessa. Mutta lisää kuulumisia ensi kerralla, tällä jutulla on jo niin paljon pituutta.

Ihania hellepäiviä ja jaksamista kuumuudesta kärsiville!

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Kyjy kaaosta ja perhe-elämää

Juhannusaattona käynnistyi KYJY ja laitoinkin sen kerralla tehokkaasti käyntiin. Mitään en ole saanut valmiiksi asti vielä, mutta aloituksia olen tehnyt jo neljätoista kahdestakymmenestä. Ihan vähän (yli tuplannut arvioisin) olen lankavarastojakin paisuttanut kun mieleeni muistui ajalta ennen pikkukaveria suunnitelmani opetella neulepaitoja kutomaan - mitoitus niissä lähinnä on ongelmana. Ensimmäinen paita tai oikeastaan tunika on hyvin lähellä valmistumista. Vielä kun saisi poikien uniajat takaisin normaaliksi, jotta ehtisin välillä neuloakin (ja pidettyä kodin siistinä ja nukuttua ja ...), viime yöt kun vähintään toinen pojista on kukkunut lähemmäs puoleenyöhön ja eka herännyt ennen kahdeksaa.Aluksi meinasin neuloa lähinnä joululahjoja ja yhdet työt minulle ja pojille, mutta listalle etuilee koko ajan oman perheen neuleet. Saas nähdä paljonko ehdin tänä vuonna lahjaksi neuloa. Mutta jouluaattoon taitaa vielä hetki olla aikaa, joten murehdin sitä myöhemmin.

Kyjyn käynnistyessä leväytin ekana käsityökaappini sisällön lattialle. Pari pikkutyyppiä ja yksi koirakin tuli ihmettelemään keriä ja puikkoja.


Tein aloituksia sarjatyönä vaaditun viiden kierroksen verran ja aloin sitten paneutumaan töihin yksi tai kaksi kerrallaan, tosin välillä innostuksen kohde vaihtuu). Sen verta aloitusten teko kuitenkin jatkui, että valtasin sohvan sen jälkeen kun lattia piti siivota.


Lopulta langat ja puikot oli siivottava sohvalta, jotta sinne mahtuu istumaankin, mutta ei ne vieläkään ole takaisin käsityökaappiin menneet - eivät nimittäin enää mahdu sinne jollen siivoa sitä uudelleen. Hyvä että sittenkään. Ne lanka-alet... Nyt tarvikkeet lymyilevät treenihuoneen penkillä miehen työkamppeiden vieressä.

Kadotin pääsiäisen alla kamerani ja siirsin vasta nyt ekaa kertaa kuvia tästä koneelle sen jälkeen, joten esittelen ihan pikkuisen myöhässä pääsiäisaskartelumme pikkumiehen kanssa. Virvon varvon kierros kohdistettiin siis mummoihin, ukkeihin ja vastaaviin tänä vuonna. Pikkumies valitsi huolella mikä kortti ja oksa tulee kenellekin.



Lisäksi täytyy esitellä farkkuja työkseen ompelevan sukulaisen taidonnäyte farkkujen ylijäämämateriaaleista.

 Pikkumies valitsi kipsinsä koristeeksi vaaleanpunaisen rannerenkaan. Keinusta tippui ja kämmeneen tuli pieni murtuma, mutta siitä seuranneesta 4 viikon kipsirupeamasta on jo selvitty ja käsi on yhtä hyvä kuin ennenkin, sopivasti saatiin kipsi pois ennen helteitä ja päästiin uimarannalle lopultakin talviturkkia heittämään ja räiskimään vettä toistemme päälle miehen ja pikkukaverin seuratessa touhua rannalta. Tai uskalsivat hekin sentään varpaansa veteen kastella.

 Pikkumiehen jalkaan sujahti perinteisemmän farkun värinen ranneke, mutta meinaa se jalastakin tippua.
 Omaan käteeni valitsin hetken pohtimisen jälkeen punaisen koristeen, tästä sainkin jo vähän paremman kuvan kun kohde pysyi hetken paikoillaan. Eivätkö olekin upeita?! Suuret kiitokset tekijälle, olet sie taitava.

Meillä muuten pikkukaveri on kasvanut hurjaa kyytiä, tässä kuussa tulee jo 8 kk täyteen! Ja tämä suloinen otus vaatiikin äitille silmät selkäänkin. Imuroin marsujen häkin siivouksen jäljiltä lattiaa kun huomasin tämän ilmestyksen. Meillä siis noustaan tukea vasten seisomaan! Ja ryömitään muutenkin joka paikkaa tutkimaan. Tätä kirjoitusta tehdessäni kävin kerran hakemassa pojan pois kiskomasta koiran turkkia (örkki on onneksi erittäin hyvähermoinen tällaista toimea kohtaan, tarvittaessa nuolaisee naamasta ja poistuu rauhallisempaan paikkaan nukkumaan), kerran kävin lohduttamassa kun pyörähti nenälleen ja toisen kerran kävin pelastamassa kun kamala vanha singeri nappasi jalan kiinni polkimen alle. Lopulta luovutin ja tulin jatkamaan juttua nyt pojan päiväuniaikaan.


Meillä muuten pikkumies alkaa kehittyä valokuvien ottajana, joten ehkäpä saatte tulevat villapaita yritelmäni kuvattuna minun päälläni =) Näkyy samalla miten mitoitus on onnistunut. Näin hyvin poika jo kuvaa, tässä kuvaa marsujen häkin siivouksesta. Ja takana lymyilee lankalaatikkoni... Seuraavaksi päivitän vielä esittelytekstini, pitää laskea eilisen jäljiltä yhteen 27+1 =)

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Tuulikello risuista ja timanteista

Keväällä innostuin risuista jälleen.

 Onneksi nykyisin ei ole ongelmaa tuossa risujen saatavuudessa. Pihaa kun ympäröi tällainen näky. Mutta kesällä risuhommia ei kehtaa tehdä kun lehdet on tiellä, joten hommia jatkettva taas syksyllä. Mutta tällaista puuhastelin äitienpäivän tienoilla.



Edellisestä Ihana -askartelulehdestä bongasin tämän ihanan spiraalin joka pyörii kauniisti. Tällaiset lähtivät äidilleni ja anopille äitienpäivälahjuksiksi ja yksi jäi kotiin. Enemmänkin taidan näitä tehdä kunhan kerkiän, askartelukaapissa on timanttejakin varastossa muutama.

Muistkaas osallistua arvontaan jollette vielä ole sitä tehneet. Lukijämääräkin kutkuttelee jo lähellä sataa =)

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Keskikesän yllätysarvonta

Jo jonkin aikaa se on kutkutellut mielessä, että eikö se olisi aika taas järjestää arvonta blogissani. Vaikkapa blogin piristymisen kunniaksi. Myös 50 000 vieralukerta rikkoutui ihan huomaamatta ja lukijamääräkin lähentelee sataa. Joten tässä se tulee!

Palkinto on vielä yllätys, mutta sen verta voin paljastaa, että tulossa on pieni tekemispaketti, jonka kokoan sen jälkeen kun voittaja on selvillä. Saatan jopa yrittää vakoilla voittajan mieltymyksiä.

Mutta osallistumisaikaa saatte ruhtinaallisesti kesän kunniaksi eli osallistua voi 17.6.-24.7.

Ja tutuilla säännöillä mennään.

1. Yhden arvan saa paljastamalla pari synkkää salaisuutta eli vastaamalla seuraaviin kysymyksiin. Paljonko arvioisit omistavasi lankaa/ omistat kiloissa? Mihinkä harrastukseen käytät aikaa yöuniesi ja kotitöiden kustannuksella? Osallistuaksesi arvontaan sinun täytyy kertoa, monellako arvalla olet mukana.
2. Toisen arvan saa olemalla lukijani tai liittymällä lukijakseni.
3. Kolmannen  arvan saa mainostamalla arvontaani haluamallaan tavalla, oli se sitten blogissa, facebookissa tai vaikka kaverille suullisesti vinkkaamalla kunhan tieto eteenpäin menee, että mistä arvonta löytyy.

 



Keskikesän yllätysarvonta 17.6.-24.7. Weba Neulasta ja Vasarasta


Kuvaa saa käyttää arvonnan mainostamiseen.

Ekstraa luvassa!
Jos sadan lukijan raja menee arvonta-aikana rikki arvon toisenkin palkinnon! Ja henkilö, joka bongaa ensimmäisenä vierailukertoja määrän 54 321 tai huomaa sen ylittyneen saa postissa jonkin pienen yllätyksen.

Ihanaa keskikesää kaikille ja onnea arvontaan!

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Lahjagallupin tulokset ja kyjy 2014

Pari kuukautta sitten tein lahjagalluppia. Kiitos kaikista vastauksista! Tässäpä vielä kommenttienne perusteelle antamianne tuloksia. Vastaajat saattavat ihan pienesti painottua käsityöihmisiin, mutta aika samoilla linjoilla kaikki olivat - ja taidan olla itsekin.

Kysymys siis kuului, mitä sinä tai perheesi haluaisitte pieneksi lahjaksi?

Vastaus ja vastaajien määrä (vastauksissa mainittuja esimerkkejä)
Ruokaa/herkkuja 4 (suklaa, itse leivotut jutut kuten leivät ja keksit, hillot ja muut säilykkeet, kahvi, tee, viini)
Villasukat 5
Muut asusteet (itse tehdyt) 5
Käsityötarvikkeet (langat, askertelujutut ym.) 4
Käyttötavara 4 (tiskirätti, harja, kynttilät, sytykkeet puulämmittäjille, muistikirjat ja kynä, pannunaluset, penkinlämmitin, leffaliput, shampoo, pesuaineet, lahjakortti)


Ei kiitos
Muovijutut 1
Koriste-esinekrääsä 2

Tulokset olivat mielestäni varsin selkeät.  Mitään koriste-esinettä tai turhaketta kukaan ei halua - jollei ole ihan varma saajan mieltymyksistä kerätä jotain tiettyä. Itsetehtyjä arvostetaan, erityisesti villasukkia, mutta myös pipoja, lapasia, huiveja, joista erityisesti tuubihuivit mainittiin sekä laukut ja korit. Ja jollei saa valmista niin sitten tarvikkeita saajan harrastuksien mukaan - askartelutarvikkeita, lankoja ym. Villasukkien kanssa pakettiin kannattaa pakata jotain syötävää. Itsetehtyä arvostetaan myös ruuissa mutta ostettukin käy. Itse lisäisin, että kannattanee samalla rahalla ostaa ennemmin pieni paketti laadukasta suklaata kuin jättipaketti halppissuklaata. Lisäksi pakettiin kannattaa sujauttaa jotain käyttöön tulevaa kuten kynttilä tai muistikirja ja kynä. Mielellään sellaista poiskäytettävää ettei se jää kaappeihin pyörimään.

Itse ainakin ilahtuisin aikalailla kaikesta yllä mainitusta. Leffalipun käyttö saattaisi olla siinä ja siinä vielä puolisen vuotta, kun eihän tätä pikkuepeliä raski jättää niin pitkäksi aikaa. Muuten kyllä ilahtuisin siitäkin.

Kiitos vielä vastaajille, ainakin omia pohdintoja vastaukset selkiyttivät. Ja kovasti täällä on pohdittukin. Nimittäin ilomoittauduin juhannusaattona alkavaan KYJY 2014 projektiin. Aika älytöntähän se on. Viimeisen puolen vuoden aikana olen tehnyt loppuun 4 aiemmin aloitettua työtä ja vähän aloittanut viidettä. Ja Kyjyssä pitäisi tehdä samassa ajassa 20 työtä alusta loppuun. Mutta onhan se yritettävä ja ehkä pikkukaverin kasvaessa oma neuleaikakin hiljalleen lisääntyy. Mutta lahjoihinhan tämä liittyy sillä tavalla, että tulevat joululahjat pitäisi varsin pitkälle mahduttaa mukaan, projekti kun loppuu jouluaattona. Listalla on - yllätys yllätys - villasukkia ja lapasia sekä joulupalloja. Mutta enköhän jotain neulo myös pojille ja itselleni.

Tänä vuonna Kyjyyn ei perustettu omaa blogia vaan touhut löytyvät Novitan Neulomosta.

Tässä vielä viime vuoden lankavaraston vajennus tilaston, en kyllä ole varma menikö loppuvuosi oikein... Mutta kyjyn myötä tarkoitus pienentää jälleen varastoja vaikken yhtä tarkkaa kirjaa nyt pidäkään.

Lankatase 2013

-7301 g
+ 3659 g
________
-3742 g

torstai 12. kesäkuuta 2014

Miehen oma projekti

Miehellä on menossa ihan oma projekti ja ajattelin esitellä sen teille vaikka homma onkin vielä kesken.

Ensin kaivettiin iso kuoppa... Tarkkasilmäinen huomaa yhden piileskelijän kuopassa.

...sillä välin kun tällainen paketti saapui pihaan.

 Kääröistä paljastui hirsien lisäksi vanha mehiläispesä.

Sopivien montun täytteiden jälkeen pääsi latomaan hirsiä ohjeiden mukaan.


 Eikä aikaakaan kun kehikko valmistui, tai itseasiassa siihen meni kokonaisuudessaan aika lailla aikaa. Tässä kököttää siis tuleva puusaunamme. Sähköjä tai vettä ei saunalle vedetä, joten tunnelmallisesti kynttilänvalossa pääsee saunomaan kantoveden varassa. Tosin pihavalo sähköineen tulee varsin lähelle, että uskaltaa pimeälläkin lauteille kömpiä. Itse en voi ottaa kunniaa kuin valokuvien otosta tässä tapauksessa. Mies on tätä rakennellut, välillä isänsä avustuksella. Nyt sauna on tauolla, jotta saataisiin nurmikko istutettua ja talo maalattua tämän kesän aikana.

Pihasaunasta haaveilimme alun alkaenkin ja siksi sisäsaunan kanssa mentiin talopakettiin kuuluvan perussaunan mukaan. Vaikka jos rahaa olisi ollut olisin kyllä haaveillut tähän sisäsaunaankin hienouksia. Mutta onhan sitä tässäkin saunonut ja tulevaisuudessa voi sitten valita helpon ja tunnelmallisen väliltä aina tilanteen mukaan =)



maanantai 9. kesäkuuta 2014

Paluu käsitöiden pariin

Keväällä se iski, käsityöinnostus. Päätin pysyä tiukkana ja hoidella ufot kaapin perukoilta ennen kuin aloitan mitään uusia töitä.

Kaapin pohjalta löytyi yksi ikuisuusprojekti nimeltään jämälankapeitto ja kolme paria sukkia. Ei muuta kuin kiinni niihin.


Ekana työn alle pääsivät viime syksynä kesken jääneet sukat. Muutto ja vauva pitivät huolta että neulominen jäi. Raitasukkien langan sain jouluystävältäni ja ohje Novitalta, ihanaa palmikkoa. Sukat tein itselleni. Harmaat sukat pääsivät miehen sukkavarastoon ensimmäisiksi ohuesta langasta tehdyiksi sukiksi hänellä. Kyllästyin näiden neulomiseen syksyllä, kun etenivät muka niin hitaasti, mutta keväällä neuloin parin loppuun yhdessä illassa - ja ilta ei tosiaankaan sisällä nykyisellään tunti tolkulla neulomisaikaa.
 Pari vuotta sitten kyjyssä aloitin siskontytölle tekemään ylipolven sukkia, mutta alun jälkeen huomasin, ettei ne ikinä pysyisi hoikan tytön jalassa. Purkaminen ei huvittanut, joten muokkasin sukista lennossa itselleni polvisukat. Homma jäi kuitenkin projektin aikana kesken eikä näihin ole sen jälkeen huvittanut tarttua. Nytkin otin ne väkisellä esiin, mutta ihan yhtä kivaa noita oli neuloa kuin mitätahansa muutakin, mikä lie henkinen este oli tiellä.

Sukat on Novitan langoilla ja ohjeilla - miinus omat muokkaukset. Nallella raidoitin joka toisen kierroksen väriä vaihtaen. Mukana siis pätkävärjätty lanka ja yksivärinen. Sukista tuli aikasta kivat, mutta jaksaisikohan neuloa joskus samantyyppiset ihan mustina. Minulla kun hameet on usein niin värikkäitä että niitä on hankala yhdistää tällaisiin... hmmm...

Ja sitten tämä viimeinen kiusaus. Aloitin tekemään peittoa Oulussa asuessani, en tainnut olla naimisissa vielä, eli pikaiseen laskettuna aloittamisesta on 6-7 vuotta aikaa.
 Minulla on hienoja vaihekuvia miten peitto on tehty, mutta yritäppä löytää ne enää...
 Virkkasin ensin 7-veikka ja vastaavan paksuisista langoista verkkopohjan, 1 pylväs ja yksi ketjusilmukka vuoronperään ja seuraavalla kierroksella aina pylväs edellisen kierroksen ketjusilmukkaan. Langat päättelin virkkaamalla ne työn sisään sitä mukaan. Pohjan valmistuttua virkkasin kaikenlaisista langoista ketjusilmukkanauhoja, ohuemmista pari- kolme lankaa yhdessä. Ja pujottelin ne työhön pituussuunnassa, jolloin työssä on raitoja molempiin suuntiin. Langanpäät jäi hapsuiksi. Yhtään lankaa ei siis ole tässä työssä neulan kanssa tarvinnut päätellä eikä työtä varten ole mitään ostettu tai uutta kerää korkattu.

Näistä päästyäni aloitin pitsihuivin neulomisen, mutta se on jo useamman viikon ollut koskematta - aika ei vaan riitä. Mistähän sitä saisi budjetoitua joka päivällä vähän lisää omiin harrastuksiin? Tai edes kerta viikossa jos saisi neuleen kanssa istua tunnin pari ilman keskeytyksiä, ilman että se aika on poissa kotitöistä, liikunnasta tai muusta mitkä pitäisi hoitaa tämän päätyön eli lasten kanssa touhuamisen päälle.

ps. valokuvaongemat eivät ole selvinneet vieläkään. Kovan työn tuloksena sain sentään joitain kuvia ladattua tänne, joten lähiaikoina tulossa pari juttua pihamaalta.