Lukijat

tiistai 17. helmikuuta 2015

Pandoja rivissä edestä ja takaa

Viime kesänä sain melkoisen haasteen pikkumieheltä. Panda -paita bambu langasta kuului tilaus. Pandojen tulee seistä ja niiden tulee näkyä kokonaan.

Valmista ohjetta en löytänyt, joten ei auttanut kuin etsiä millimetripaperia ja kynä. Piirsin mallin ja tein mallikappaleen. Pientä hiomista. Pojan mittailua ja silmukoiden laskemista. Vaikka vähän hyödynsin Novitankin ohjetta hiha-aukkojen ja kauluksen suhteen.

Mutta sitten iski uskon puute omiin kykyihin. Kirjoneuleet kun eivät ole vahvinta alaani. Homma jäi seisomaan. Joulukuussa tein onnistuneen kirjoneule tonttupipon ja siitä itseluottamusta saaneena - ja pojan muistellessa lupaustani - ryhdyin viimein hommiin.

Paita onnistui kuin onnistuikin! Ainakin saaja on tyytyväinen ja sehän on tärkeintä. Keskiosan valmistuttua sovituksessa tilaaja teki vielä viime hetken muutoksen ja paita jäikin hihattomaksi.

Takana näkyy tietenkin pandojen selkäpuoli...



... ja edessä etupuoli.



Painoa paidalle tuli yllättävän vähän: 130 g, mutta plussaa sain 60 g kun anoppi lahjoitti nalle -langan jämät. Eli helmikuulla on miinusta 70 g. Alku se on sekin. Ja odottaa tuolla yksi pieni käsityö päättelyä. Mutta mennään jo 17. päivää, joten kauaksi taitaa kilon tavoitteet jäädä tässä kuussa. Neulominen kun vieläkin maistuu hitaanlaisesti, mutta välillä kuiteskiin.


ps. Viideltä ei ole enää pilkkopimeää ja välillä harvinaiseksi jäänyt ilmiö auringon paiste on jälleen nähtävissä ajoittain!

torstai 5. helmikuuta 2015

Tammikuun yhteenvetoa

Tammikuun lopussa se iski, joku ihme talviväsymys mikä lie. Neuleetkaan eivät innostaneet. Asiaa ei auttane ensin särkemäni selkä ja nyt jalkapöytä. Selkä on jo kunnossa, mutta jalka mokoma hankaloittaa liikkumista. Mutta jospa tämä tästä, innostuin minä sentään lopulta jatkamaan neulomistakin hiljakseltaan, vaikken kovin suurella innolla. Ja taas piti aloittaa uusi työ ja jättää vanhat lojumaan.

Tästäpä johtuen tammikuun lankasaldoksi jäi 750 g miinusta. Ei tullut kiloa. Mitenkähän helmikuussa käy? Sentään miinuksella mennään, yhtään en ole lankaa ostanut.

Kiusaukseksi salaisen neuleystävän kevään kierroksen ilmoittautuminen on menossa. Mutta pysyn tiukkana ja jätän sen välistä. Syksyllä sitten uudella innolla mukaan jälleen. Jos ehtisi ensin neuloa edes osan viime kierroksella saamistani langoista.

Ufojakaan en saanut valmiiksi, mutta yhtä paitaa sentään yhden etukappaleen verran. Tälle kuuta yritettävä eka ufo selättää siis.

Koska neuleita ei ole esiteltäväksi tästä saatte ruokakuvan.



Miten ihmeessä onnistuin asumaan yli vuoden takkaleivinuunin kanssa paistamatta siinä pitsaa? On muutes vaivan arvoinen vaikka jokusen tunnin saakin valmistella pitsan paistoa!