Pari lapasparia olen saanut valmiiksi, vilautetaan niistä nyt pikaiseen kuvaa, vaikka lahjaksi ovat menossa. Turkoosi-punaiset menevät pikkuveljelle heti kun seuraavan kerran nähdään. Kirjoneulelapaset menevät joululahjalaatikkoon, saajakin on jo selvillä, mutta sitä en täällä paljasta =)
Kirjoneuleita on siis tullut harjoiteltua. Ne ovat jääneet aina vähemmälle, koska ensimmäinen tekemäni kirjoneule yläasteella, villasukat, epäonnistuivat. Muuten niistä tuli hyvät, mutta langat kulkivat niin tiukalla, että ei niitä mahtunut jalkaan vetämään! Siitä jäi jotenkin kammo, jota olen yrittänyt nyt helpoilla, pienillä töillä karkottaa.
Onko muuten muilla ollut ongelmia Garnstudion lapasohjeiden kanssa? Minulla tulee ohjeen mukaan tehtynä pitkiä ja kapeita, pakko tehdä muutoksia, että pystyy pitämään, nyt kävi jo toista kertaa niin (kolmesti olen sen ohjeilla lapasia tehnyt).
Mutta joko työ mietitte sitä meidän perheenlisäystä? Tässä meidän ihana uusi kolmikko.
Tämä viimeinen marsu on nimeltään Punkki, muut kaksi ovat toistaiseksi nimeämättä, mutta vasta eilenhän me nämä 16.2. syntyneet sisarukset kotiin kannettiin. Örkki koira on ihan täpinöissään. Vaatii vielä paljon koulutusta ennen kuin koira uskoo, että nämä ovat kavereita eivätkä välipalaa. Marsut ovat leikkihuoneessa ja ovi lukossa kun emme ole kotona ja pääasiassa kiinni muutenkin nyt toistaiseksi ainakin. Välillä Örkki on häkin läpi ihastellut neitoja, jotta tottuisivat puolin ja toisin. Pikkumies on aivan haltioissaan ja itsensäkin kyllä löytää vähän väliä häkin vierestä söpöliinejä ihastelemasta.
Olen tehnyt Granstudion ohjeilla paljon neuleita. Ei ole ollut ongelmia. Johtuneeko neulekäsialasta. Minä jätän langat aika väljästi taakse ja en neulo kovin tiukkaa. Jokaisella on kylläkin oma käsiala.
VastaaPoistaSöpö kolmikko! Kyllä mullekin tuli ekana mieleen, että koiruli näkee häkissä kolme eväspalaa juoksentelemassa =) mutta eiköhän nuo toisiinsa totu. Meidän vanhus ei nykyään piittaa pihaoravista mitään, mutta annas olla kun lenkillä rapsahtaa jossain puussa! Sitähän pitää jäädä haukkumaan tuntikausiksi...
VastaaPoistaMeillä oli kani ennenkuin otettiin koira ja sen kanssa koira tuli tosi hyvin toimeen. Kani ei ikinä koiraan niin tykästynyt, mutta Örkki olisi mielellään hoitanut, nuollut ym. Jos kani lähti pinkomaan, Örkki kyllä lähti perään, mutta ei tehnyt kiinni saadessa mitään, enintään nuolaisi ja riehuessaankin väisti Kania, ettei satuta pienempää. Uskalsi jättää hetkeksi vahtimattakin keskenään vaikka vapaana molemmat olivat. Kani oli tietysti talossa ensin. Juuri ennen pikkumiehen syntymää kani kuoli syksyn sairastettuaan, mutta ikää olikin lähes 9 vuotta.
PoistaMutta jospa tuo ajan kanssa noihinkin tottuisi. Hiljalleen ja varovasti (niinkuin äsken kun pikkumies avasi häkin huomaamattani ja Örkki tuijotti avoimesta luukusta. Onneksi vain tuijotti.) Huomenna rautakauppaan sopivaa lapsilukkoa etsimään.
Kauniita lapasia! Suloisia marsuja :)
VastaaPoistaSuloisia palleroita:)
VastaaPoistaLapaset on kanssa kauniita, ei ole yhtään epäonnistuneita, alkaa taito karttua ;)
Onpas sulosia masuja.
VastaaPoistaIhania marsuneitoja. :) Siinäpä sitä on kaikilla totuttelemista, niin koiralla kuin muillakin. ;) Joko isäntä toipui omasta järkytyksestään? :D
VastaaPoistaKyllähän se hetken vaatii, että uudet perheenjäsenet löytävät kolonsa ja entiset tekevät kolon uudelle, vaikka lemmikeistä vaan on kyse.
PoistaEiköhän tuo isäntäkin noihin totu =) Minun ja pikkumiehen lemmikkejä ne kuitenkin on ja miun vastuulla, mutta kyllähän ne koko perheeseen vaikuttaa. Vähän tuo äkisi kun sovittiin kahdesta ja mukaan lähti kolme, mutta eihän sisaruksia nyt voinut erottaa!
Onnea uusista perheenjäsenistä! :)
VastaaPoistaTosi hienoja kirjoneuleita, kai sitä täytyis itsekin perehtyä niiden saloihin.
Hii! Viimeinen tämän kierroksen sny-paketti on saapunut perille ja niinpä minäkin löysin tänne:) Kaikenlaisia kauniita juttuja sulla täällä ja oi kuinka söpösiä uusia asukkeja teillä kotona! Onpa ollut todella kiva aina odotella pakettejasi ja hauskasti niissä oli väriteemat viimeiseen pakettiin asti. Huivilangat taatusti tulevat jossain kohtaa käyttöön koska mustaa pitsihuivia en omistakaan. Ja lakut on jo korkattu, mies ihastui niihin minun lisäksi vallan mahdottomasti:)
VastaaPoistaMukava löytää sinut täältä =)
PoistaMustaa pitsihuivia en itsekään omista, mutta sille löytyisi varmasti monessa tilanteessa käyttöä. Kesällä sellainen kannattaa varmaan neuloa jos neuloo, riittää valo vähän paremmin =)
Tässä jo katselin pitsihuivien ohjeita. Taitaa tulla valinnanvaikeus, kun niitä ihania malleja on NIIN paljon enkä ole niistä aiemmin juuri yhtäkään ehtinyt vielä toteuttaa. Tuo on kyllä hyvä pointti, että vaikka musta ei ehkä ekana tulekaan kesäväreistä mieleen, niin mustan langan neulomiseen kesä ja mahdolliimman suuri määrä luonnonvaloa ovat kyllä paras yhdistelmä. Nimimerkki aamuhämärässä bussissa mustalla langalla epätoivoisesti virkkausta talvella yrittänyt.. :)
PoistaMissään nimessä sisaruksia ei saa erottaa ;D sööteille näyttävät otukset! Viimeiset "komponentit" tilattu, joten joudut valitettavasti odottelemaan paljastupakettiasi ensi viikkoon. Sotkee toi helatorstai vähän postituskuvioita...
VastaaPoistaSäilyypähän jännitys loppuun asti =) Pakettia siis odotellessa.
PoistaIhania ovat tosiaan marsut, jokainen niin erilainen luonteeltaan, että en etukäteen olisi arvannutkaan.
Söpöt marsukaverukset. Kateeksi käy, kun joku on niin hyvissä ajoin liikenteessä joululahjojen suhteen.
VastaaPoistaBlogissani on sinulle jotain...