3x kaulaan lämmikettä

Tässäpä 3 valmistunutta kyjy työtä, kaikki pääsevät kaulaa lämmittämään lahjoiksi. Sinisille on jo tiedossa saaja jouluna, ruskea-vihreä odottaa vielä sitä oikeaa henkilöä, jolle sen lahjottaisin. Vasemmalla siis Crystal-langasta tehty kohoneulekauluri ja oikealla Polku -langasta simppeli ainaoikein kauluri. Novita lankoja molemmat.

 Huomatkaas tuolin jalat, tällaista projektia aloittelin. Kyjy työnä teen yhteen tai kahteen tuoliin säärystimet ja loput sitten sitä mukaa kun intoa on, kaikkia kuutta tuolia en ota yhdeksi kyjy työksi, jos into vaikka loppuu kesken ennen joulua. Ei näillä kiirus ole. Saadaan vähän väriä meidänkin tupaan. Teen näitä siis jämälangoista ja kaikista tulee oman värisensä. Päätin, että haluan näihin napit nauhojen sijaan, joten melkoisen monelle keskikokoiselle napille olisi käyttöä! (vink vink vaikkapa vaihtopareille) Ihan sekalaisilla napeille meinasin nämä kiinnittää, tosi lujasti tietysti, ettei pikkukaveri saa räplättyä niitä irti. Pikkukaveri muuten harjoittelee jo seisomista ilman tukea! Montaa sekunttia ei pysy, mutta hetken kerrallaan, tästä se lähtee.

Tämä upean värinen virkattu huivi on kierrätettyä sarasilkkiä, joka lähti alennuksesta matkaan. Mitään vyötteitä tähän rouheaan ja paksuhkoon lankaan ei ollut enkä löytänyt netistäkään lisätietoa, joten kokeilin ensin neuloa tätä parillakin eri puikkokoolla, mutta jälki ei oikein miellyttänyt. Sitten kokeilin virkkausta ja tykästyin. Mitäs sanotte?

Karvatonta oravaa paleltaa

Onhan tuosta ennenkin ollut puhetta, pikkumies kutiaa helposti eikä suostu mitä vaan kaulaansa laittamaan. Yritystä on kyllä ollut, olen neulonut huivia ja kauluria niin villasta, merinovillasta kuin tekokuidustakin. Yleensä laihoin tuloksin, vaikka kyllä tekokuitu ja merinovilla välillä kelpaavat. Löysin netistä kauniita neulottuja kettupuuhkia ja keksin, että mitäs jos tekisi vastaavan oravana, oravat kun ovat pojan suosikkieläin. Ohjetta en viitsinyt etsiä vaan neuloin omasta päästä. Pojan kanssa kauppaan ja lankoja valitsemaan. Kutittavat langat eivät käy tietenkään, joten kesälangoista piti valinta tehdä. Ja sen piti olla oranssi, tai niin lähelle oranssia kuin valikoimasta löytyi. Ja tämä oli pojan valinta. Häntään taas valittiin sähäkkää violettia.

Saattoi minun päänsisäinen värisuunnittelija vähän kapinoida vastaan, mutta jos poika tämän suostuu kaulaansa laittamaan niin antaa mennä - totesin - ja maksoin langat.

Ei tätä veijaria ehkä söpöksi voi sanoa - itselleni tulee mieleen nyljetty oravanraato, jonka häntä on paleltunut.... Mutta en minä sitä äännen sano, elkääkä työkään, ainakaan pojan kuullen. Tämä kun kelpaa kaulaan!

Joskus kun innostuu voisi tehdä perinteisemmän näköisiä versioita.

Kyseessä oli Kyjy työ ja tämän lohtupala peiton ymppäsin samaan työhön, että 50 g raja varmasti täyttyy. Orava on vielä punnitsematta, mutta palalla oli painoa 30 g joten varmasti ehto täyttyy.

Neulomossa neulotaan aina välillä tarpeen vaatiessa lohtupeitto, muut lähettävät kasaajalle 20x20 kokoisia paloja, joisa kasataan peitto ja lähetetään lohduttamaan sitä joka lohtua kaipaa. Tällä kertaa lähdin mukaan yhdellä simppelillä palalla.

Salainen jouluystävä 2014

Tästä se taas lähtee! Ilmoittautuminen uuteen salaiseen jouluystävään. Vaihdossa puhaltavat myös uudet tuulet, sillä Joulureki -bogi on tullut tiensä päähän ja uusi ahkera emo on Karo Kohti Joulua -blogista.

Ringin aikana parille lähetetään 3 vähintään 10 euron arvoista pakettia ja esitellään tietenkin saadut paketit. Ilmoittautimisaikaa on 14.9. asti. Ja ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät täältä.

Nyt kaikki mukaan! Oman ilmoittautumisen laitoin juuri menemään.

Tontut liikkuvat helteelläkin

Meidän piti taloa maalata, mutta keksittiin parempaa tekemistä pikkumiehen kanssa.

Pikkumiehen tontut,

Minun taiteilemat tontut,

Vielä hiipivät varastoon hetkeksi ennen kuin uskaltautuvat meidän pihaa vartioimaan näkysällä.

Pikkumiehen päivitetty huone

Pitsineuletunika

Olen päättänyt opetella neulomaan itselleni paitoja. Onhan tämä ollut ennenkin tavoitteena, mutta nyt harjoittelu jatkuu. Mutta mitoitus, miten se voi olla näin vaikeaa?

Aloitin neulomalla Novitan ohjeella Usva langasta pitsineuletunikan. Tein ohjetta reilummasti lyhemmän helman ja m-koon mukaan neuloin. Valmiin paidan puettuani se oli löysä, mutta aika sopivan mittainen. Kostutin tunikan ja jätin saunan laiteille muotoonsa kuivumaan. Seuraavan kerran kun vedin vaatteen päälleni pyllyn alle ulottuva helma ulottuikin jo lähemmäs polviin. Siitä edestä tuotos kapeni vähäsen, mutta olen vakuuttunut, että tuotos lihottaa minua ainakin 5 kg. Siksi tekisi mieli jättää kuva paidasta päällä pois tästä, mutta juttu paidan istuvuudesta vähän ontuu ilman sitä.

Eiköhän tuota kuitenkin voi talvella välillä käyttää.

Paita yritys numero kaksi on työn alla. Ja sen jälkeen kolmonen. Jos sittenkään ei istu niin pitänee ottaa käteen mittanauha, vihko ja laskin ja laskea ihan itse paidan mitoitus. Ehkä sitten onnistuisi?

Tunika kuuluu Kyjy-töihin ja painoa sillä on hitusen vajaa 400 g (ohjeen mukainen kulutus taisi olla 500 g jos oikein muistan)

(pikkumiehen kuvaamana minun päällä)

Salainen neuleystävä syksy 2014

Nyt kaikki joukolla ilmoittautumaan salaiseen neuleystävään!

Keävään jätin välistä, mutta nyt uudella innolla mukaan. Nyt vaan odottelen kärsimättömästi, että saan ilmoittautumislomakkeen täytettäväkseni =)

Ja minulle saa vinkata, jos tietää muita kivoja vaihtoja tai salaisia ystäviä olevan alkamassa, voisin harkita johonkin muuhunkin mukaan lähtemistä. Varsinkin jouluaiheisia, mutta ne taitavat alkaa vasta myöhemmin.