Minun piti odottaa syyskuun puolelle. Ihan oikeasti piti! Mutta kun siskon kanssa on jo sovittu ekoista luukuista ja keltaisen talon joulunodotuksessa avautui juuri kalenteri, niin en vain enää malttanut siirtää tätä.
Joten toiselta välilehdeltä löydät joulukalenterini ja tarkemmat ohjeet. Tervetuloa varaamaan luukkuja! Pikaisen sisko- ja mummo kyselykierroksen jäljiltä jäi vielä jäljelle 5 luukkua vapaaksi molemmilta pojilta, jos haluat heitä ilahduttaa minun lisäkseni. Tuttuun tapaan tulen tietenkin vastavierailulle!
Kolmannelta välilehdeltä löydät kuvat kahden edellisen vuoden yllätyksistä, joita olen saanut.
Itse lähetin toissavuonna rautalankakoristeita, männynkäpy koristeita sun muuta, kaikkea en enää muista.
Viime vuonna matkaan lähti ainakin neuleita, tekemiäni koruja, askartelutarpeita, teetä, mitähän vielä...
Tänä vuonna... No, se on vielä yllätys, mutta suunnitelmia jo on, tietenkin luukun saajan toiveiden mukaan toteutettuna =)
torstai 28. elokuuta 2014
keskiviikko 27. elokuuta 2014
Lohtupeitto
Aiemmin laitoinkin kuvaa neulomastani lohtupeitto -palasta. Sen peittoprojektin myötä innostuin itsekin kokoojaksi toiselle lohtupeittoprojektille henkilölle, jota olen halunnut aiemminkin ilahduttaa, mutta nyt vasta keksin loistavan keinon. Tähän upean väriseen peittoon sain siis palat muilta novitalaisilta neulojilta ja itse hoidin kokoamisen - kahteen kertaan kun ensimmäinen versio oli ihan karmea. Ompelin palat liian tiukkaan yhteen ja saumat kiristelivät.
Parista palasta muotoitui peiton mukana vielä pikku pussukka.
Ja peitto meni tällä kertaa Murusta ilahduttamaan ja blogissaan hän sen jo esittelikin.
Itsekin sain jotain minua ilhaduttamaan tänään postista, nimittäin postikortin snyltäni. Ihanaa, että olet olemassa =)
Kortin vieressä oleva vihreä avaimenperä on täällä esittelemättä vielä. Tein sen jo viime syksynä, mutta jäin pohtimaan, miten teen liitoksen niin lujasti, ettei avaimet katoa ja jotenkin se jäi lojumaan. Aika ihana tuo on, joten nyt olisi aika viimeistellä se viimein.
Punaiset langat ja tilkut ovat taas uusi oma ikuisuusprojektini. Lohtupeitosta tuli niin kaunis, että halusin itsellenikin ryhtyä tekemään palapeittoa. Päätin tehdä jouluistakin jouluisemman punaisen peiton. Palat ovat 15x15 cm kokoisia ja lankoina villa- ja villasekoite langat, noin 7-veikan kokoisista paloista. Harkinnassa on, että joulukalenterissa pyytäisin paloja peittooni...
Parista palasta muotoitui peiton mukana vielä pikku pussukka.
Ja peitto meni tällä kertaa Murusta ilahduttamaan ja blogissaan hän sen jo esittelikin.
Itsekin sain jotain minua ilhaduttamaan tänään postista, nimittäin postikortin snyltäni. Ihanaa, että olet olemassa =)
Kortin vieressä oleva vihreä avaimenperä on täällä esittelemättä vielä. Tein sen jo viime syksynä, mutta jäin pohtimaan, miten teen liitoksen niin lujasti, ettei avaimet katoa ja jotenkin se jäi lojumaan. Aika ihana tuo on, joten nyt olisi aika viimeistellä se viimein.
Punaiset langat ja tilkut ovat taas uusi oma ikuisuusprojektini. Lohtupeitosta tuli niin kaunis, että halusin itsellenikin ryhtyä tekemään palapeittoa. Päätin tehdä jouluistakin jouluisemman punaisen peiton. Palat ovat 15x15 cm kokoisia ja lankoina villa- ja villasekoite langat, noin 7-veikan kokoisista paloista. Harkinnassa on, että joulukalenterissa pyytäisin paloja peittooni...
tiistai 26. elokuuta 2014
3x kaulaan lämmikettä
Tässäpä 3 valmistunutta kyjy työtä, kaikki pääsevät kaulaa lämmittämään lahjoiksi. Sinisille on jo tiedossa saaja jouluna, ruskea-vihreä odottaa vielä sitä oikeaa henkilöä, jolle sen lahjottaisin. Vasemmalla siis Crystal-langasta tehty kohoneulekauluri ja oikealla Polku -langasta simppeli ainaoikein kauluri. Novita lankoja molemmat.
Huomatkaas tuolin jalat, tällaista projektia aloittelin. Kyjy työnä teen yhteen tai kahteen tuoliin säärystimet ja loput sitten sitä mukaa kun intoa on, kaikkia kuutta tuolia en ota yhdeksi kyjy työksi, jos into vaikka loppuu kesken ennen joulua. Ei näillä kiirus ole. Saadaan vähän väriä meidänkin tupaan. Teen näitä siis jämälangoista ja kaikista tulee oman värisensä. Päätin, että haluan näihin napit nauhojen sijaan, joten melkoisen monelle keskikokoiselle napille olisi käyttöä! (vink vink vaikkapa vaihtopareille) Ihan sekalaisilla napeille meinasin nämä kiinnittää, tosi lujasti tietysti, ettei pikkukaveri saa räplättyä niitä irti. Pikkukaveri muuten harjoittelee jo seisomista ilman tukea! Montaa sekunttia ei pysy, mutta hetken kerrallaan, tästä se lähtee.
Tämä upean värinen virkattu huivi on kierrätettyä sarasilkkiä, joka lähti alennuksesta matkaan. Mitään vyötteitä tähän rouheaan ja paksuhkoon lankaan ei ollut enkä löytänyt netistäkään lisätietoa, joten kokeilin ensin neuloa tätä parillakin eri puikkokoolla, mutta jälki ei oikein miellyttänyt. Sitten kokeilin virkkausta ja tykästyin. Mitäs sanotte?
sunnuntai 24. elokuuta 2014
Karvatonta oravaa paleltaa
Onhan tuosta ennenkin ollut puhetta, pikkumies kutiaa helposti eikä suostu mitä vaan kaulaansa laittamaan. Yritystä on kyllä ollut, olen neulonut huivia ja kauluria niin villasta, merinovillasta kuin tekokuidustakin. Yleensä laihoin tuloksin, vaikka kyllä tekokuitu ja merinovilla välillä kelpaavat. Löysin netistä kauniita neulottuja kettupuuhkia ja keksin, että mitäs jos tekisi vastaavan oravana, oravat kun ovat pojan suosikkieläin. Ohjetta en viitsinyt etsiä vaan neuloin omasta päästä. Pojan kanssa kauppaan ja lankoja valitsemaan. Kutittavat langat eivät käy tietenkään, joten kesälangoista piti valinta tehdä. Ja sen piti olla oranssi, tai niin lähelle oranssia kuin valikoimasta löytyi. Ja tämä oli pojan valinta. Häntään taas valittiin sähäkkää violettia.
Saattoi minun päänsisäinen värisuunnittelija vähän kapinoida vastaan, mutta jos poika tämän suostuu kaulaansa laittamaan niin antaa mennä - totesin - ja maksoin langat.
Ei tätä veijaria ehkä söpöksi voi sanoa - itselleni tulee mieleen nyljetty oravanraato, jonka häntä on paleltunut.... Mutta en minä sitä äännen sano, elkääkä työkään, ainakaan pojan kuullen. Tämä kun kelpaa kaulaan!
Joskus kun innostuu voisi tehdä perinteisemmän näköisiä versioita.
Kyseessä oli Kyjy työ ja tämän lohtupala peiton ymppäsin samaan työhön, että 50 g raja varmasti täyttyy. Orava on vielä punnitsematta, mutta palalla oli painoa 30 g joten varmasti ehto täyttyy.
Neulomossa neulotaan aina välillä tarpeen vaatiessa lohtupeitto, muut lähettävät kasaajalle 20x20 kokoisia paloja, joisa kasataan peitto ja lähetetään lohduttamaan sitä joka lohtua kaipaa. Tällä kertaa lähdin mukaan yhdellä simppelillä palalla.
lauantai 23. elokuuta 2014
Salainen jouluystävä 2014
Tästä se taas lähtee! Ilmoittautuminen uuteen salaiseen jouluystävään. Vaihdossa puhaltavat myös uudet tuulet, sillä Joulureki -bogi on tullut tiensä päähän ja uusi ahkera emo on Karo Kohti Joulua -blogista.
Ringin aikana parille lähetetään 3 vähintään 10 euron arvoista pakettia ja esitellään tietenkin saadut paketit. Ilmoittautimisaikaa on 14.9. asti. Ja ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät täältä.
Nyt kaikki mukaan! Oman ilmoittautumisen laitoin juuri menemään.
Ringin aikana parille lähetetään 3 vähintään 10 euron arvoista pakettia ja esitellään tietenkin saadut paketit. Ilmoittautimisaikaa on 14.9. asti. Ja ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät täältä.
Nyt kaikki mukaan! Oman ilmoittautumisen laitoin juuri menemään.
torstai 21. elokuuta 2014
Tontut liikkuvat helteelläkin
Meidän piti taloa maalata, mutta keksittiin parempaa tekemistä pikkumiehen kanssa.
Pikkumiehen tontut,
Minun taiteilemat tontut,
Vielä hiipivät varastoon hetkeksi ennen kuin uskaltautuvat meidän pihaa vartioimaan näkysällä.
keskiviikko 20. elokuuta 2014
keskiviikko 13. elokuuta 2014
Pitsineuletunika
Olen päättänyt opetella neulomaan itselleni paitoja. Onhan tämä ollut ennenkin tavoitteena, mutta nyt harjoittelu jatkuu. Mutta mitoitus, miten se voi olla näin vaikeaa?
Aloitin neulomalla Novitan ohjeella Usva langasta pitsineuletunikan. Tein ohjetta reilummasti lyhemmän helman ja m-koon mukaan neuloin. Valmiin paidan puettuani se oli löysä, mutta aika sopivan mittainen. Kostutin tunikan ja jätin saunan laiteille muotoonsa kuivumaan. Seuraavan kerran kun vedin vaatteen päälleni pyllyn alle ulottuva helma ulottuikin jo lähemmäs polviin. Siitä edestä tuotos kapeni vähäsen, mutta olen vakuuttunut, että tuotos lihottaa minua ainakin 5 kg. Siksi tekisi mieli jättää kuva paidasta päällä pois tästä, mutta juttu paidan istuvuudesta vähän ontuu ilman sitä.
Eiköhän tuota kuitenkin voi talvella välillä käyttää.
Paita yritys numero kaksi on työn alla. Ja sen jälkeen kolmonen. Jos sittenkään ei istu niin pitänee ottaa käteen mittanauha, vihko ja laskin ja laskea ihan itse paidan mitoitus. Ehkä sitten onnistuisi?
Tunika kuuluu Kyjy-töihin ja painoa sillä on hitusen vajaa 400 g (ohjeen mukainen kulutus taisi olla 500 g jos oikein muistan)
(pikkumiehen kuvaamana minun päällä)
Aloitin neulomalla Novitan ohjeella Usva langasta pitsineuletunikan. Tein ohjetta reilummasti lyhemmän helman ja m-koon mukaan neuloin. Valmiin paidan puettuani se oli löysä, mutta aika sopivan mittainen. Kostutin tunikan ja jätin saunan laiteille muotoonsa kuivumaan. Seuraavan kerran kun vedin vaatteen päälleni pyllyn alle ulottuva helma ulottuikin jo lähemmäs polviin. Siitä edestä tuotos kapeni vähäsen, mutta olen vakuuttunut, että tuotos lihottaa minua ainakin 5 kg. Siksi tekisi mieli jättää kuva paidasta päällä pois tästä, mutta juttu paidan istuvuudesta vähän ontuu ilman sitä.
Eiköhän tuota kuitenkin voi talvella välillä käyttää.
Paita yritys numero kaksi on työn alla. Ja sen jälkeen kolmonen. Jos sittenkään ei istu niin pitänee ottaa käteen mittanauha, vihko ja laskin ja laskea ihan itse paidan mitoitus. Ehkä sitten onnistuisi?
Tunika kuuluu Kyjy-töihin ja painoa sillä on hitusen vajaa 400 g (ohjeen mukainen kulutus taisi olla 500 g jos oikein muistan)
(pikkumiehen kuvaamana minun päällä)
torstai 7. elokuuta 2014
Salainen neuleystävä syksy 2014
Nyt kaikki joukolla ilmoittautumaan salaiseen neuleystävään!
Keävään jätin välistä, mutta nyt uudella innolla mukaan. Nyt vaan odottelen kärsimättömästi, että saan ilmoittautumislomakkeen täytettäväkseni =)
Ja minulle saa vinkata, jos tietää muita kivoja vaihtoja tai salaisia ystäviä olevan alkamassa, voisin harkita johonkin muuhunkin mukaan lähtemistä. Varsinkin jouluaiheisia, mutta ne taitavat alkaa vasta myöhemmin.
Keävään jätin välistä, mutta nyt uudella innolla mukaan. Nyt vaan odottelen kärsimättömästi, että saan ilmoittautumislomakkeen täytettäväkseni =)
Ja minulle saa vinkata, jos tietää muita kivoja vaihtoja tai salaisia ystäviä olevan alkamassa, voisin harkita johonkin muuhunkin mukaan lähtemistä. Varsinkin jouluaiheisia, mutta ne taitavat alkaa vasta myöhemmin.
sunnuntai 3. elokuuta 2014
Puutarhaportti heinäseipäistä
Minä ideoin ja mies toteutti. Aikasta ihana tästä tuli. Kuvittelen vaan mielessäni kuinka nätti etupiha on, kunhan sinne saadaan tuota kasvillisuuttakin.
Portilta lähtee kivipolku tulevaisuudessa, vähän tuota on jo mallailtu.
Puutarhaportteja myydään valmiina noin 150 euron hintaan. Heinäseipäitä taasen noin 2 euron kappalehintaan, niitä kului 7-8 kpl tähän. Päälle 4x 3,90 e tukijalat ja muutama ruuvi. Toki jonkinlaisia työkaluja tarvitaan. Eli sellaiset 110-120 euroa säästää helposti jos osaa vähän nikkaroida ja saa vielä oman näköisensä.Tuohon on sitten kiva ripustella kaikenlaista härpäkettä koristeeksi.
Tässä toinen rakennelma, jonka mieheni nikkaroi pyynnöstäni. Maalia tähän varmaan voisi joskus lisätä. Ikkunan alle vähän yrttejä kasvamaan ja toistaiseksi ovat kasvaneet ihan hyvin minun hoidostani huolimatta. Haluaisin olla viherpeukalo ja ehkä vielä joskus sellaiseksi kehitynkin. Saahan sitä haaveilla. Haluaisin myös itse osata puutöitä, mutta toistaiseksi kaikki tuotokseni ovat vinoja. Hakkaan myös naulat vinoon. Mutta pitää aina silloin tällöin harjoitella eikä tilata kaikkea mieheltä.
Tässä vielä takapihan nykytilannetta...
Ja ihastuttavat aurinko-löhöily -tuolimme. Toistaiseksi ainoat pihatuolit.... Jospa tämä katastrofi tilanne saadaan ennemmin eikä myöhemmin korjattua. Onneksi on trampoliini, siellä on hyvä hengailla ja pikkukaverikin voi ryömiskellä vapaasti.
Hiekkalaatikkokin valmistui rakennukselta ylijääneistä paloista pikkumiehen iloksi.
Mutta kesä taitaa loppua ennen pihatöitä. Ensikesänä taitaa jatkua yhtä touhukkaana urakka.
Portilta lähtee kivipolku tulevaisuudessa, vähän tuota on jo mallailtu.
Puutarhaportteja myydään valmiina noin 150 euron hintaan. Heinäseipäitä taasen noin 2 euron kappalehintaan, niitä kului 7-8 kpl tähän. Päälle 4x 3,90 e tukijalat ja muutama ruuvi. Toki jonkinlaisia työkaluja tarvitaan. Eli sellaiset 110-120 euroa säästää helposti jos osaa vähän nikkaroida ja saa vielä oman näköisensä.Tuohon on sitten kiva ripustella kaikenlaista härpäkettä koristeeksi.
Tässä toinen rakennelma, jonka mieheni nikkaroi pyynnöstäni. Maalia tähän varmaan voisi joskus lisätä. Ikkunan alle vähän yrttejä kasvamaan ja toistaiseksi ovat kasvaneet ihan hyvin minun hoidostani huolimatta. Haluaisin olla viherpeukalo ja ehkä vielä joskus sellaiseksi kehitynkin. Saahan sitä haaveilla. Haluaisin myös itse osata puutöitä, mutta toistaiseksi kaikki tuotokseni ovat vinoja. Hakkaan myös naulat vinoon. Mutta pitää aina silloin tällöin harjoitella eikä tilata kaikkea mieheltä.
Tässä vielä takapihan nykytilannetta...
Ja ihastuttavat aurinko-löhöily -tuolimme. Toistaiseksi ainoat pihatuolit.... Jospa tämä katastrofi tilanne saadaan ennemmin eikä myöhemmin korjattua. Onneksi on trampoliini, siellä on hyvä hengailla ja pikkukaverikin voi ryömiskellä vapaasti.
Hiekkalaatikkokin valmistui rakennukselta ylijääneistä paloista pikkumiehen iloksi.
Mutta kesä taitaa loppua ennen pihatöitä. Ensikesänä taitaa jatkua yhtä touhukkaana urakka.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)