Lukijat

perjantai 24. helmikuuta 2012

Juhlahumua ja herkkuja

Meillä on juhlia riittänyt. Alkuviikosta juhlimme 3-v. hääpäivää. Sen kunniaksi kävimme miehen kanssa syömässä ravintolassa ihan kahdestaan. Sillävälin pikkumies sai omia herkkujaan ja laski mäkeä ukin ja enon kanssa. Hauskaa oli sekä pikkumiehellä että meillä. Raaskittiinkin melkein puolitoista tuntia olla poissa =) Mutta niin hyvin meni ja pikkumies viihtyi, että eiköhän tuon toistekin raaski isovanhemmille hoitoon jättää.

Virallisena juhlapäivänä herkuteltiin lisää. Tein Pirkan sivuilta löytyneen reseptin mukaan suklaajäädykekakun. Oli niin hyvää, että tein vielä tälle illalle pikkumiehen isomummon syntymäpäiville saman valkosuklaaversiona. Illalla selviää, onko sekin versio yhtä herkullinen. Konjakin jätin pois, liekkö sen kanssa vielä parempaa...

Ainekset12 annosta
Pohja
10 kpl ( 140 g)Pirkka digestivekeksejä
1/2 dl (25 g)mantelirouhetta
75 g Pirkka Mainio rasvaseoslevitettä
Täyte
2 kananmunaa
1 dl sokeria
1 rs (180 g)Pirkka kevyt maustamatonta tuorejuustoa
2 dl vispikermaa
200 g tummaa suklaata
1 rkl konjakkia
Karpalokastike
1 ps (220 g)karpaloita
1 ison appelsiinin mehu = n. 1 1/2 dl
n. 1 dl sokeria

Vaihe 1
Murskaa keksit jauheeksi tehosekoittimessa tai monitoimikoneessa. Sulata rasva kattilassa. Sekoita joukkoon hienonnetut keksit ja pähkinärouhe. Kiinnitä irtopohjavuoan (halkaisija 24 cm) pohjan ja reunan väliin leivinpaperi. Painele keksiseos vuoan pohjalle leivinpaperin päälle. Nosta vuoka jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.
Vaihe 2
Vaahdota munat ja sokeri. Vatkaa myös kerma vaahdoksi. Sulata suklaa mikroaaltouunissa. Sekoita tuorejuuston joukkoon sulatettu suklaa ja muna-sokerivaahto. Mausta konjakilla. Lisää lopuksi kermavaahto.
Vaihe 3
Kaada seos keksipohjalle ja nosta vuoka pakastimeen. Pakasta yön yli.
Vaihe 4
Kaada appelsiinista puristettu mehu kattilaan. Lisää joukkoon karpalot ja sokeri. Keitä noin 10 minuuttia. Soseuta karpalot sauvasekoittimella. Anna kastikkeen jäähtyä.
Vaihe 5
Nosta jäädykekakku tarjoiluvadille hetki ennen tarjoilua. Tarjoa karpalokastikkeen kanssa.
 
 

Pitäähän juhlissa olla myös koristeet, joten ystävänpäiväruusut pääsivät uuteen muottiin.



Asettelin ne nätisti riviin seinän viereen, jos eivät siinä heti hautautuisi lumeen.

Mutta heti seuraavalla ulkoilukerralla pikkumies keksi, että ne on hauska töniä kumoon ja arvatkaa kumpi jaksaa pidempään, pikkumies töniä vai äiti nostaa?
Huivista sain kiitokset, kun naapurin mummon kanssa juttelin. Oli kuulemma oikein ystävänsä kanssa sitä ihastellut. Kanssaneulojat tietäkää siis, että neulominen on hyödyllistä puhaa, nimittäin jotkut saavat aikansa kulumaan mitään tekemättä! Tällaista täällä opittu =)

Mitään uutta ei ole valmistunut, olen neulonut UWA:n kuuluvaa pitsineulehametta, joka alkaa olla puolivälissä ja eilen pikkumiehen villaliiviä isoveljestä, joka taitaa aika nopeatekoinen olla. Se varmaan seuraavaksi esiteltävä työ, jollei jää kiinni vetoketjun ompelusta lojumaan puolivalmiina...

ps. Tänään tuli postissa True Blood kirjasarjan 11. osa. johan ehdin odotella. Lukeeko kukaan muu sitä sarjaa?

maanantai 20. helmikuuta 2012

Annis

Minulla on elämäni ensimmäinen vironvillavyyhti käsissä. Revontulia olen tehnyt jo muista huiveista, joten kyselin Novitan keskustelupalstalta ehdotuksia langan käyttöön. Sain paljon hyviä ideoita. Todennäköisesti teen vironvillasta pinaattitunikan (Suuri Käsityölehti 3/2009), jos mieli ei ehdi muuttua ennen sitä. Yksi ehdotuksista oli Annis-huivi. Olen nähnyt muiden blogeissa kyseistä huivia, joten kaivelin ohjeen esiin. Vironvillasta en innostunut huivia nyt tekemään, mutta yksi lahjahuivi on pyörinyt mielessä ja päätin tehdä sen Anniksen ohjeella.


Anniksessa tehdään ensin pitsiosuus nyppyineen ja sitten sileää neuletta lyhennetyin kierroksin. En muista, että olisin lyhennettyjä kierroksia aiemmin käyttänyt, joten olihan tuo jo aika. Ja ihan helppoa tuo oli, kunhan silmukkamerkkejä käytti, niitä uusia sny:ltä saatuja tietenkin. Ensimmäisellä nyppykierroksella meni totaalisesti hermot, väkersin ikuisuuden nurjan puolen 7 n yhteen -nyppyjä. Argh! Seuraavaa iltaa varten lunttasin vähän vinkkejä ja otin virkkuukoukun avuksi. Seuraavat kaksi nyppyriviä menikin paljon paremmin. En kyllä silti tykännyt, kun nyppyä varten piti aina "pysähtyä". Huivi kuitenkin valmistui kohtuu äkkiä ja odottaa lahjan saajaa postilaatikossa.



Olemme nimittäin pikkumiehen kanssa tehneet naapurin mummon lumityöt, rivitalon pihassa ei kauaa mene. Hän on sitten kovasti lahjonut meitä esim. jouluna ja ystävänpäivänä ja muutenkin ollaan rupateltu. Nyt siis vastavuoroon hänelle lahjaa. Jännityksellä odotetaan mitä hän sanoo kun seuraavan kerran nähdään =)


Malli: Annis
Tarvikkeet: 100 % villa, kasvivärjätty, puikot 6 mm ja 5 mm
Paino: 134 g


Hei sny!

Ajattein kertoa, että lakritsit on ahmittu aikoja sitten, hyviä olivat. Kaakao vähenee huolestuttavaa vauhtia ja sock stop pääsi jo kokeiluun. Laitoin pikkumiehen joulusukkien pohjaan nyt alkuunsa ainetta.



Ja nyt minä palaan kiltisti ruotuun tekemään UWA töitä. Tai ainakin pääasiassa. On minulla taas yksi uusi  työ puikoilla. Ja ei se edes kuulu mihinkään noista tusinan sarjoista...

torstai 16. helmikuuta 2012

Mitä mä sain?

Anoppi toi äitinsä kätköistä tällaisen minulle. Kiitokset =)

Mutta mikä tämä on?

Nauhaa tällä ilmiselvästi tehdään, mutta onko kellään lisätietoa tästä? Mikä vekottimen nimi on ja oisko jotain kirjaa tai nettilähdettä, mistä löytyisi lisätietoa?



tiistai 14. helmikuuta 2012

Helmikuun sny-paketti

Kovasti odotettu sny-paketti saapui sopivasti ystävänpäiväksi. Ulkona pyryttää vaan niin kovasti, ettei paketinhakumatkalle voinut lähteä. Mies oli kuitenkin kiltti ja töistä tullessaan lähti saman tien vielä ajamaan lenkin postille. Paketti oli täynnä ihanuuksia.




Paketista löytyi sock stoppia jarruttamaan pikkumiehen vilinöitä. Yritinkin tilata samaista ainetta vähän aikaa sitten, mutta myyjältä oli loppu eikä siihen hätään lisää saanut, tarpeeseen siis tulee. Paketissa oli lakritsia, jonka jaan mieheni kanssa, kun oli niin kiltti että säästi minut vuorokauden odotukselta. Napostelu on aloitettu ja herkullista on. Kaakao-jauhetta, olenkin kaakaon suurkuluttaja, pakko asettaa rajoituksia. Mutta tämä olikin vähärasvaista- ja sokerista, joten tällä voinee herkutella hyvällä omalla tunnolla =). Koiralle oli hammasharjoja ja ensimmäinen hävisi saman tien parempiin suihin. Tuikkujakin paketista löytyi ja tarpeeseen tulevatkin. Sytytämme nimittäin ikkunalle joka ilta tuikun pikkumiehen kanssa, mutta nyt ne ovat ihan lopussa ja unohdin eilen kaupassa ostaa lisää. Kiitos siis näistä!


Kaiken tämän päälle paketista löytyi myös lankaa ja jännä nyörin teko vehje, saapas nähdä saanko minä tällä nyöriä aikaiseksi =) Langat olivat uusia tuttavuuksia. Fortissima Alpaca ja Dropsin Alpaca. Käykö Fortissima sukkalangaksi? Alpaca-lankaa varten aloin jo kurkkimaan ohjeita...

Kiitos paketista sny! Tykkään.

Tässä ystävänpäiväruusut myös muiden iloksi! Hyvää ystävänpäivää kaikille!

maanantai 13. helmikuuta 2012

Pikkuisen isommat varusteet

Pohdiskelin viimeistä UWA aloitusta pitkään, koska ideoita oli enemmän kuin 12. Pikkumiehelle oli tulossa ainoastaan villaliivi, joten päätin tehdä jotain hänelle. Ja 12 villasukan haaste on odottamassa, niin päädyin sukkiin. Kuitenkin koon 22 sukkia on jo tarpeeksi, joten tein pikkuiselle pikkuisen isommat sukat. Painoa ei ohuesta sukkalangasta neulotuille sukille tullut kuin 32 g, joten settiin tarvitsi muutakin. Useasta vaihtoehdosta innostuin viimein tekemään siili-lapaset. Hapsulankaa löytyi kimaltelevana valkoisena, joten näistä tulikin Lumikko-lapaset! (Kiitos Hanna nimeämisavusta =)

UWA 7/12

Malli: Joustinneulesukka koko 23/24
Tarvikkeet: Ohut sukkalanka, ehkä Regiaa, 2 mm
Paino: 32 g


Malli: Lumikko-lapaset
Tarvikkeet: 7-veikka, hapsu-lanka, puikot 3,75 mm
Paino: 52 g

UWA töistä on nyt pientä paniikkia ilmassa, vaikka 5 työtä enää jäljellä.. Saapas nähdä miten käy, kun jatkuvaan meinaan eksyä harhapoluille. Mutta harhapoluista lisätietoa, kunhan valmistuu...

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Pientä piiperrystä

Edellisen postauksen muhkean kaulurin pariksi on valmistunut keveä kevät kauluri, jota on näillä keleillä kiva pitää ihan sisällä, jos pikkumies antaa. Mokomalla on tapana repiä se kaulastani. Samalla UWA töitä on valmistunut nyt kuusi kappaletta eli puolet valmiina ja puolet edessäpäin. Tosin kesken lähinnä isoimmat työt ja työt ohkasista langoista.

Kaulurin kuvaaminen oli varsin haasteellista, sillä pikkukädet yrittivät hyvin määrätietoisesti viedä joko kaulurin tai kameran.


Malli: pitsikauluri
Tarvikkeet: TeeTee Aurea, 3,5 mm
Ohje: Novita, sinne päin
Paino: Vajaa 100 g

Ennen joulua suunnittelin tekeväni joulun punaisen tiskirätin jouluksi, niitä tarvitsee muutenkin lisää. Mutta parin sentin aloituksen jälkeen rätti unohtui käsityökorin pohjalle ja tuli vasta nyt vastaan. Sen tekeisi onneksi pikaiseen loppuun.

Malli: Tiskirätti
Tarvikkeet: Gjestal Fon (?), banbusekoite kuiteskiin
Ohje: Omasta päästä

Koristelin vaunua parilla virkatulla kukkasella. Vielä yksi vaaleansininen kukka on päättelyä vajaa valmis. Sopisikohan se tuohon rykelmään kolmanneksi?






perjantai 3. helmikuuta 2012

Kimalteita arjen harmaudessa

Arki voi olla harmaata, mutta näillä varusteilla se ei ole synonyymi tylsälle. Vaan kauniille, kimaltelevalle ja ihanan lämpimälle.

Viides valmistunut UWA työ on pipo ja kauluri koviin pakkasiin, tänään olivat koekäytössä ja varsin tyytyväinen olen.



Malli: Pipo
Tarvikkeet: Novita Crystal, 10 mm
Ohje: Novita talvi 2011
Paino: noin 150 g
pipo 3/12 v. 2012


Malli: Tuubikauluri
Tarvikkeet: Novita Crystal, 12 mm
Ohje: Novita talvi 2011
Paino: noin 350 g



keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Mökkihöperöt

Pakkaset ovat paukkuneet sen verta kovana, että en ole uskaltanut pikkumiestä ulos laskea. Viimeksi lauantaina hän on päässyt pihalle, enkä minäkään ole paljoa siinä välissä ulkoillut. Pientä mökkihöperyyttä alkoi olla tänään siis ilmassa. Päivällä pikkumiehen unien aikaan katselin blogeja, joissa ihmiset oli saaneet hienoja alkumuistamisia sny:ltään. Mietin, että onpas hienoja osa saanut...

Iltapäivällä pakkasta oli vain 22 astetta, joten päätin, että emmeköhän me vartiksi voida mennä ulkoilemaan. Pikkumiehellä oli niin hauskaa, että ei olisi sisälle enää tullutkaan, mutta posket alkoivat mennä kylmiksi, joten ei siellä pitkään voitu olla. Posti piti napata mukaan ja mainosten seassa oli nätti, kesästä muistuttava kotelo...

...ja sisältä paljastui minullekin oma ihana alkumuistaminen snyltä. Kiitos valtavasti, piristi kummasti mökkihöperöistä, jonka juttukaverina on ainoastaan ollut pikkumies (joka sanoo lähinnä hmmh) ja iltaisin on vähän miestäkin näkynyt sentään.

Pienessä pussukassa on silmukkamerkkejä ja kortissa lupailtiin, että saan niitä vielä lisää =) Tulevat kyllä tarpeeseen, viimeksi eilen illalla käytin silmukkamerkkinä hakaneulaa. Lakuakin sain, ne taidan ahmia illalla kun pikkumies nukkuu ja minä pääsen jatkamaan UWA töitäni.

Kiitos paljon sny!