Olen aina silloin tällöin innostunut kesällä lenkkeilemään, mutta aina se on kesän aikana myös jäänyt. Mutta viime vuonna aloitin taas kevättalvesta uuden yrityksen - mitäs sitä muutakaan ehtisi kun pikkuvauvasta ei pitkään malttanut erossa olla ja ruokakin olisi täysimetyksessä olevalle ehtinyt ongelmaksi tulla kun täältä ensin jonnekin ajelee.
Mutta tällä kertaa into on säilynyt! Olen käynyt koko vuoden lenkillä - talvella se on jäänyt yhteen viikonloppulenkkiin kun pilkkopimeät lenkkipolut miehen töistä tullessa eivät ole houkutelleet. Onneksi valo on lisääntynyt niin paljon, että pian voisin jo ottaa toisen lenkin viikkoon.
Edelleen innolla siis lenkkipoluille, vaikka nykyisin pääsen salillekin välillä. Alkaa tuo reilu yksivuotias pikkukaveri jo hetken ilman äitiä pärjäämään vaikkei erossa tahtoisikaan olla.
Mutta miksi kirjoittelen tästä käsityöblogissani? No, talvilenkkeilyyn piti neuloa varusteita.
7-veikasta neuloin alareunasta levenevät säärystimet nilkkoja lämmittämään ja estämään lumen työntymistä kenkiin.
Heijastinlankaa suunnittelin sekaan mutta kerä oli tehnyt piiloutumistempun.
Blogissa on ollut hiljaista kun neulomisinnostus on edelleen kadoksissa. Reiluun 100 g taisi viime kuun länganvähennykset jäädä. Kaippa se innostus taas jossain vaiheessa iskee. Muutaman rivin olen silloin tällöin tehnyt rutiinilla.
Ehkäpä jossain vaiheessa saan pitkästä aikaa sisustusjuttuja tehtyä? Maaliskuun myötä iski keväinen fiilis ja tekisi mieli vähän raikastaa sisustusta, jotain väriä tänne pitäisi saada
Kivat nuo säärstimet. Minunkin pitäisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja ruveta lenkkeilemään.
VastaaPoistaHatunnosto sinulle! Lenkkeilyn aloittaminen olisi minullakin suunnitelmissa.
VastaaPoista