Tontut vahtasivat jotain etuovella. Mitähän sieltä löytyy?
Kurkkasimme poikien kanssa ovesta. Voi ei! Pieni tonttu parka. Onkohan se tippunut vesikuppiin, joka on jäätynyt? Onneksi onnistui pyörimään meidän ovelle.
Veimme tontun sulamaan kylpyhuoneeseen. Pikkumies olikin nokkela ja tiesi, että jää sulaa nopeammin, jos upotamme sen lämpimään veteen. Niin tonttu pääsi kuumaan kylpyyn ja jo hetken päästä siirsimme paran takaisin joulukylään, jonne se kuuluukin.
Pikkukaveri paran muovailuvaha joulukalenterista on kulunut jo kaikki muovailuvahat - luukuista kun paljastuu aina uusia muotteja ja vahat sai kaikki heti käyttöön.
Onneksi äitillä oli ratkaisu. Hoitoainetta 1 osa ja maissijauhoja 2 osaa. Sekoitellaan vaan kunnolla. Sekaan kimalletta jos haluat (tai lapset haluaa, mikä tärkeintä). Elintarvikevärikin käy, mutta kannattaa olla varovainen. Värjää kuulemma kädetkin helposti.
Hyvin tuntui toimivan, ehkä vähän muotteihin ja lattiaan tarttuvampaa kuin kaupan versio.
Muistin tässä neuloneeni pari joulupalloa pieniksi jouluviemisiksi. Mutta arvaatteko mitä? Minä en löydä niitä. En muista yhtään mihin olen ne jemmannut. Pengoin sen kaapin, jossa ne todennäköisesti ovat, mutten löytänyt. Voivat ollakin, mutta en nyt jaksa koko kaappia tyhjentää. Taitavat jäädä ensi vuodelle valmiiksi.
Mutta ainakin toiselle muistettavalle tein tällaisen vararatkaisun. Mitä luulette, kehtaako jouluihmiselle tällaisen viedä?
Mutta tadaa - löysin sittenkin neulotut pallot, täytteet vaan puuttuu. Vahingossa sattuivat käteen kun menin hakemaan neuletta joululeffan kaveriksi. Joten tänään viimeisteltävä ne. Juuri kun ehdin luopua toivosta.
Tänään ohjelmassa oli aamulla ahkeraa siivousta, iltapäivällä lahjantoimituskävely. Itsekkin saimme yllätyslahjaksi ternimaitoa. Huomenna pitää tehdä siitä meille herkkua.
Ja illemmalla harrastin vielä kokeilevaa kokkausta joulua varten
Jouluaattoa odottamassa miedompi omenasinappi ja tulinen salmiakkisinappi. Itse tykkään molempien mausta. Mielenkiinnolla katsottava, ketkä jouluvieraista uskaltavat maistaa ja mitä tykkäävät. 2 v ainakin maistoi salmiakkisinappia, muttei tykännyt (muttei saanut suurempia traumojakaan, joi vähän maitoa päälle ja sanoi tiito eli kiitos).
Sitten leivoin salmiakki tiikerikakun. Minä ja 2 v tykättiin, muu väki ei tainnut edes maistaa. Ei ollut yhtään väkevää tai siis erityisen salmiakkista. Vähän turhan aikaisin vaan otin uunista. Pakko kait herkutella tällä pikaiseen, ei säily pitkään kun jäi kosteaksi.
Salmiakkiherkkuihin käytin nestemäistä salmiakkia, jota ostin pullon apteekista.
Myös mansikkamarmeladi pääsi tekeytymään. Ohjeen mukaan valmistumisessa meneekin vaan niin monta päivää ettei ehkä aattona vielä maistella. Katsotaan.
Kalenteri muisti pienellä ripsarilla
Tykkään kun tämän vuoden kalenterista on muodostunut paremmin yhteneväisiä kokonaisuuksia, joita voi käyttää. Viime vuoden peruskalenteri jäi vähän irrallisemmaksi.
Voi tonttu parkaa. Onneksi pääsi teille turvaan.
VastaaPoistaIhanaa Joulun Aikaa Sinulle
VastaaPoista